perjantai 27. helmikuuta 2015

Uusi teatteritalo täyttää 30 vuotta

Kalevalanpäivänä 28.2.1985 Tampereen Työväen Teatterin hallituksen puheenjohtaja Unto Kanerva sai kaupunginjohtaja Pekka Paavolalta avaimet uuteen teatteritaloon. Sen oli suunnitellut arkkitehtipariskunta Marjatta ja Martti Jaatinen. Talo edusti aikansa uusinta teatteritekniikkaa ja sitä käytiin ihastelemassa aina Yhdysvaltoja ja Japania myöten.

Teatteri juhlii uuden talon juhlaa syksyllä Kari Heiskasen näytelmän Halusta ja rakkaudesta ensi-illassa 17.9.

Teatteritalo rakennettiin saksalaisen arkkitehtuuriperinteen mukaisesti niin, että kolmannes oli yleisötiloja ja loput teatterin teknisiä ja henkilökunnan tiloja. 

Lavastamo muutti uusiin tiloihin jossa oli valoisaa ja tilavaa. Kuvassa näkyvä auto on ajettu sisään Papinkadulta. Lavastamon kautta auton saisi ajettua aina näyttämölle asti. Ja on sieltä tuotu näyttämölle hevonenkin.



Vanha harjoitussali Kosti Elo -sali mahdollisti näytelmän harjoittelemisen eri tiloissa. Kuvassa menossa kohtaus näytelmästä Hentomielinen Hilarius, joka sai ensi-iltansa lokakuussa 1985 Suurella näyttämöllä.

Henkilökunnan ruokala Katiska on talon sydän ja henkilökunnan hengähdyspaikka. Ei ole sekään enää ihan tässä asussaan.

Puvuston uudet tilat näyttivät jo valmiiksi täydeltä.

Neuvonta on henkilökunnan sisäänkäynnissä. Se on ollut aikanaan todella moderni.

Katsomon rytmikäs penkkirivi. Näyttelijä Sylvi Salonen veti tuoli-kampanjaa, jossa kerättiin lahjoituksia uudelle rakennukselle. Lahjoittaja sai nimensä tuolin selkämyksen kullanväriseen laattaan. Vuonna 2013 katsojapaikkoja lisättiin sivu- ja taka-aitioilla. Nykyään katsomossa on 816 paikkaa.










Lämpiö näyttää tänään ihan erilaiselta. Vanhoja tuoleja löytyy kyllä edelleen lämpiön ensimmäisestä kerroksesta. Tiloja on ajanmukaistettu pitkin matkaa. Viimeksi niitä ajanmukaistettiin kesällä 2015 tehdyssä remontissa, jossa muun muassa lisättiin ravintolan tarjoilupisteitä.

Uutta teatteritaloa oli koekäytetty tammikuussa 1985 Simo Ojasen kirjoittamalla lastennäytelmällä Pelle Hermannin ryöstö. Virallisia avajaisia vietetttiin koko viikon kestävillä avajasiviikoilla syyskuussa 1985. Viikko alkoi Eppu Normaalin ja Popedan rock-konsertilla 23.9. ja loppuviikon esitettiin vihkiäisnäytelmää, joka oli Arto Seppälän sovitus Lauri Viidan Moreenista. Viikko huipentui avajaisjuhlallisuuksiin Moreenin juhlanäytännöissä perjantaina ja lauantaina.
Uusi katsomo toi mukanaan yli 700 uutta katsojapaikkaa. Katsojamäärä nousi ensimmäisellä näytäntökaudella 169 430 katsojaan, mikä oli 20 000 enemmän kuin edellisvuonna.

 Kuva näytelmästä Moreeni. Kuvassa Maija-Liisa Majanlahti, Veikko Sinisalo ja Ahti Jokinen.







 Kuva näytelmästä Moreeni. 

Kaikkien aikojen katsotuin teos Suurella näyttämöllä ja samalla TTT:ssä on Riku Suokkaan ja Heikki Syrjän manserock-musikaali Vuonna 85, jonka näki kaikkiaan 295 077 katsojaa 413 esityksessä vuosien 2006-2013 välillä. Vuonna 85 on edelleen Suomen katsotuin kotimainen musikaalikantaesitys.


Rakennusvaiheessaan teatterikortteli näytti tältä.



Valmis talo iltavalaistuksessaan. Ulospäin talo näyttää pitkälti edelleen samalta. Viime vuonna valmistui vielä yksi uusi kerros kuvassa vasemmalla näkyvän matalamman talon osan päälle. Sinne saatiin uusi harjoitussali Suuren näyttämön mittakaavassa ja työtiloja. 

perjantai 20. helmikuuta 2015

Syksyllä kymmenen ensi-iltaa ja runsaasti kotimaista

Julkistimme tällä viikolla medialle ja katsojille koko syksyn ohjelmiston. Tulossa on kymmenen uutta ensi-iltaa, joista neljä on kantaesityksiä.

Olemme jo aiemmin julkistaneet musikaalin Desirée - Pieni yösoitto. Suurelle näyttämölle on tämän lisäksi tulossa Kari Heiskasenkirjoittama ja ohjaama Halusta ja rakkaudesta sekä Tiina Puumalaisen dramatisoima ja ohjaama Kohtalon tango.

Kari Heiskanen kertoo videolla Halusta ja rakkaudesta omin sanoin.




Eino Salmelaisen näyttämöllä saa kantaesityksensä Pauliina Rauhalan esikoisromaaniin perustuva Taivaslaulu Seija Holman dramatisoimana ja Heidi Räsäsen ohjaamana. Salmelaisella kantaesitetään myös Pekka Lepikön uusi komedia Viimeinen pasodoble Anna-Maria Klintrupin ohjaamana.






Taivaslaulun nuorena lestadiolaispariskuntana nähdään Tommi Raitolehto ja TTT:hen virkavapaalta palaava Eriikka väliahde.
Kellariteatterissa Jarno Kuosa tekee ohjaajadebyytinsä TTT:ssä Miika Nousiaisen romaaniin perustuvalla näytelmällä Maanikavaara. Menestyskomedian Todellinen löytö ohjaaja Tuomas Parkkinen ohjaa Marie Jonesin komedian Pikavoitto. Alla olevalla videolla Parkkinen kertoo tulevasta näytelmästä, jota tähdittävät kuvan Miia Selin ja Heidi Kiviharju.



Urheilua ja perhesuhteita käsittelevän Maaninkavaaran rooleissa parhaillaan myös Peppi-musikaalissa Helsingissä vieraileva, keväällä teatterikorkeakoulusta valmistuva Maija Koivisto ja Mika Honkanen. 

Tulossa on myös lastenteatteria ja mielenkiintoisia vierailuja sekä uutuutena Improa.

Talossa harjoitellaan kevään mittaan kaikilla kolmella näyttämöllä kolmessa eri satsissa. Ensi-iltaan ensimmäisinä tulevat musikaali Desirée, Taivaslaulu ja Maaninkavaara ovat aloittaneet harjoitukset reilut kaksi viikkoa sitten ja tämä harjoitusperiodi kestää aina maaliskuun puoleen väliin ja Desireen kohdalla maaliskuun lopulle asti.

maanantai 9. helmikuuta 2015

Tunne tekijät tutustuttaa teatterin tekijöihin keskusteluissa ja blogissa









Tunne tekijät -keskustelusarja esittelee kevään aikana kotimaisten uutuusnäytelmien teemoja ja taustoja.

Ensimmäinen keskustelu oli 28.1. aiheena Hevosten keinu: 10 vuotta yhtä perhettä. Keskustelussa käytiin läpi Suomen hevonen -trilogian taivalta, Sirkku Peltolan teosten sijoittumista suomalaiseen ja kansainväliseen teatteritaiteeseen sekä sitä, miltä näyttelijästä tuntuu tehdä samaa hahmoa niin pitkään.

Seuraava sarjan keskustelu on 25.2. aiheena Sormet hunajapurkissa. Katso kevään ohjelma Tunne tekijät -kotisivulta.

Teatterin blogissa tullaan esittelemään enemmänkin teatterin tekijöitä ja teatteriammatteja myös haastatellen ja reportaaseina.



Maarit Pyökäri: Kristallipalloista vai kahvinporoista

Kevään 2015 uudet ensi-illat on nyt saatu valmiiksi, kaikki onnistuivat hienosti.
Olen talostani ja sen työntekijöistä ylpeä.

Nyt valmistamme ja kuvaamme materiaalia syksyn ensi-iltojen esittelemiseksi, ne kaikki julkistetaan helmikuussa. Niiden valmistus alkoi jo. Tämä onkin aina kekseliäisyyttä vaativa vaihe. Syksyllä on 9 ensi-iltaa, joista vain kolmea on aloitettu nyt valmistamaan, muista tiedotus- ja kuvamateriaali täytyy loihtia tyhjästä.

Tässä kohtaa vuotta omalta kohdaltani katson kauas, teen suunnitelmia, neuvottelen yhteistöitä ja muita sopimuksia tulevaisuuteen, etsin näytelmiä ja esityksiä vuosiin 2016-2018. Pitää löytää 20 uutta näytelmää.

Se on valtavan hauskaa, kun ei ole vielä pakko päättää mitään lopullisesti, lyödä lukkoon. Voi oikeastaan leikitellä ohjelmistolla kuin palapelillä, sovitella erikokoisia palasia kokonaisuudeksi. Nauttia erilaisten ideoiden  ja ajatusten mahdollistamisesta käytäntöön. Ennemmin tai myöhemmin on pakko tehdä ensimmäinen päätös, sitten seuraava ja sitten seuraava. Loppua kohden iloinen leikin henki hyytyy, koska viimeisten palojen sovittelu on usein työlästä, muut palaset ovat rajanneet ja määrittäneet peliä liikaa. Aina ohjelmistokokonaisuus kuitenkin syntyy.

Millainen? Kuvitteellinen se on monessakin mielessä. Teen ohjelmistoa, jonka kuvittelen toteutettuna, mutta jonka kuvittelen myös aikaan, josta en voi tietää vielä mitään. Kuviteltuun kahden vuoden takaisen todellisuuteen. Miten yleisö käyttäytyy silloin? Mikä kiinnostaa ihmisiä kahden vuoden kuluttua, mitä silloin halutaan? Mistä silloin kohutaan tai puhutaan? Paljonko maailma muuttuu kahdessa vuodessa?

Toisinaan tämä työni todellakin tuntuu kristallipallosta ennustamiselta ja loputtomalta sarjalta arvauksia eri suuntiin. Tai voisihan sitä katsoa kahvinporoista!

Toisaalta taiteilijoilla on harvinaislaatuinen kyky kulkea hiukan etuajassa, haistaa tulevaa, joten se mikä kiinnostaa meitä tänään, kiinnostaa todennäköisesti huomenna muita, siihen on pakko luottaa.


Kirjoittaja on teatterinjohtaja Maarit Pyökäri.

Syksyn suurmusikaali on Sondheimin Desirée

Julkistimme viime viikolla syksyn suurmusikaalin Desirée - Pieni yösoitto. Paikkana oli musikaalin aikakauteen sopivasti Hotelli Tammer. Musikaalin harjoitukset alkoivat saman viikon maanantaina, joten tilaisuus oli samalla kick off koko työryhmälle.

Desirée sai hyvän vastaanoton mediassa ja asiakkaiden keskuudessa. Musikaaliteatteria seuraavassa blogissa Some Superfluous Opinions hehkutettiin, että Desirée on vuoden kiinnostavimpien musikaalien kärkisijoilla. Aamulehti piti jutussaan ohjelmistovalintaa virkistävänä.

Desirèe-musikaalin työryhmä ehti yhteiskuvaan julkistamistilaisuuden päätteeksi.




Stephen Sondheimin säveltämä ja sanoittama sekä Hugh Wheelerin käsikirjoittaman musikaalin Desirée (A Little Night Music) keskiössä on kahden toisensa uudelleen löytävän rakastavaisen tarina. Päärooleissa nähdään Veeti Kallio ja Petra Karjalainen. Fredrik Egerman (Veeti) on keski-iän kriisissään nuoren aviovaimonsa kanssa sinnittelevä asianajaja, joka törmää nuoruuden rakastettuunsa näyttelijätär Desirée Armfeldtiin (Petra).

Veeti nähtiin viimeksi TTT:ssä 10 vuotta sitten Peter Pan-musikaalin kapteeni koukkuna. Musikaali tuo tamperelaisnäyttämölle ensi kertaa Sari Havaksen.

Veeti ja Petra ihastuttivat julkistamistilaisuudessa duetollaan. Petra lauloi lopuksi vielä musikaalin yhden tunnetuimmista biiseistä Send in the clowns (Naurettavaa).

Kuvassa musikaalin päätähdet Veeti Kallio ja Petra Karjalainen.



Musikaalin ohjaa Miika Muranen, joka kertoi musikaalin taustoista ja tekijöistä. Musikaali pohjautuu Ingmar Bergmanin elokuvaan Kesäyön hymyilyä (1955). Bergman palkittiin elokuvasta tietämättään Cannesissa. Maestro luki ruotsalalaismenestyksestä sanomalehdessä, ja siitä hetken ensin iloittuaan huomasi, että kyseessähän oli hänen oma teoksensa. Menestys avasi Bergmanille monia ovia. Hän on kertonut, että Kesäyön hymyilyn jälkeen kukaan ei puuttunut hänen tekemisiinsä, vaan maestro sai tehdä mitä halusi.

Musikaalin suomennos on Juice Leskisen käsialaa. Juice on todennut olevansa Sondheimin hovikääntäjä: Hän on kääntänyt myös Sweeney Todd -oopperan. Juicen kääntämää Desirée-musikaalia on tätä ennen esitetty vain kerran Suomessa. Se sai ensi-iltansa 2011 Turun Kaupunginteatterissa nimellä Kesäyön hymyilyä.


Tetterinjohtaja Maarit Pyökäri ja ohjaaja Miika Muranen.







Miika Muranen on tamperelaisohjaaja, jonka läpimurto-ohjaus musikaalien tekijänä oli Lahden Kaupunginteatterin Chicago. Hän on ohjannut nyt verrattain paljon Tampereella, tamperelaisten onneksi. Viime syksynä Jonas Gardellin näytelmän Kaikki on kohta hyvin TTT:n Kellariteatteriin ja Reko Lundánin näytelmän Tarpeettomia ihmisiä Tampereen Teatteriin.

Tässä blogissa seurataan kevään mittaan, miten musikaalin harjoitukset etenevät.